У нас вы можете посмотреть бесплатно Ramstedt -seminaari или скачать в максимальном доступном качестве, видео которое было загружено на ютуб. Для загрузки выберите вариант из формы ниже:
Если кнопки скачивания не
загрузились
НАЖМИТЕ ЗДЕСЬ или обновите страницу
Если возникают проблемы со скачиванием видео, пожалуйста напишите в поддержку по адресу внизу
страницы.
Спасибо за использование сервиса ClipSaver.ru
Järjestäjä: Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ja Päijät-Hämeen tutkimusseura Seminaari ja näyttely Lahden pääkirjastossa (1873 - 1950) LAHTI Ramstedt asui perheineen Lahdessa vuosina 1903 - 1917. Lahdessa Ramstedt toimi kieltenopettajana Lahden yhteiskoulussa, osallistui Lahden kunnallispolitiikkaan, toimi raittiusseurassa sekä mm. opetti esperantoa. TUTKIMUSMATKAT G. J. Ramstedt oli yksi suomalaisen humanistisen tutkimuksen kirkkaimpia joka nousi köyhyydestä ja epäsuotuisista oloista tieteen eturiviin ja maailmanmaineeseen. Hän on tähtiä, altailaisen kielentutkimuksen suurmies, joka kirjoitti ensimmäisen tieteellisesti pätevän korean kieliopin. Ramstedt oli kymmenen vuotta Suomen asiainhoitaja Kaukoidässä ja hänellä on suuret ansiot Suomen ja Japanin välisten hyvien suhteiden kehittämisessä. Ramstedt teki1898 - 1912 seitsemän (joista kuusi Lahdesta käsin) perustavanlaatuista tutkimusmatkaa Mongoliaan, Etelä-Venäjän ja Itä-Turkestanin kalmukkien maille, Kaukasiaan sekä Afganistanin rajalle, josta hän löysi uudelleen niin sanotut mongolit eli Tsingis-Khanin muinaisen sotajoukon jälkeläiset ja heidän tieteelle lähes tuntemattoman vanhakantaisen kielensä. Aineistostaan tekemiensä vertailevien havaintojen ja laajakantoisten johtopäätösten nojalla Ramstedtista tuli uuden tieteen, vertailevan altailaisen kielentutkimuksen uranuurtaja sekä modernin, puhuttuun kieleen perustuvan mongolistiikan perustaja. JAPANI Ramstedt määrättiin elokuun lopulla 1919 Suomen viralliseksi asiainhoitajaksi Japaniin, Kiinaan ja Siamiin (Thaimaahan), asemapaikkanaan Tokio. Ramstedt toimi asiainhoitajana vuoteen 1929. Kun vastaitsenäistyneessä Suomessa ei ollut ammattidiplomaatteja, yliopiston professoreita lähetettiin edustamaan maataan. Japanissa Ramstedt loi valtavan suhdeverkoston aina keisarin hovia myöten. Hänen nimellään on edelleen hyvä kaiku suomalais-japanilaisissa suhteissa. Palattuaan Suomeen hän käänsi japanilaisia runoja ja hänen kirjansa Lähettiläänä Nipponissa on alan klassikko. Suomalais- Japanilainen yhdistys perustettiin 1935 ja Ramstedt oli sen ensimmäinen puheenjohtaja toimien tehtävässään kuolemaansa, vuoteen 1950 saakka.