Osa 1. Rouva Szabo puhuu sattumanvaraiselle rakkaalle (© Merja Ritala, runot 2026) скачать в хорошем качестве

Osa 1. Rouva Szabo puhuu sattumanvaraiselle rakkaalle (© Merja Ritala, runot 2026)

Osa 1. Rouva Szabo puhuu sattumanvaraiselle rakkaalle (© Merja Ritala, runot 2026) Ote Laulusta Vuoret liimautuu pilviin: sävellys, kitara, laulu Hans Eränummi Yrititte tehdä lumpeilla kävelijää ei onnistu katupölyn huikea esitys peittää vanhus, kun hän ilmestyy pölypilvestä hän loikkii kuin nuori susi jolle ei löydy sijaa kaupungin puistoissa hän yrittää olla yksi sen asukeista häntä ei tueta asumiseen asumistuki, kenkätuki tukiviidakko sinne paetaan. ** Käyskentelin kaupassa laskin päässäni, poimin tuotteita en sattumavaraisesti. Merkki kotimaisuudesta näkyi baaninipussa. En valinnut. Ei johtunut merkistä, vaan en tahtonut banaaneja. ** Mies ylitti tien holtittomasti varmaan kävelisi vaikka veden päällä. Päättelin: hän ajatteli jotain liian pitkä hihna laukussa kertoi ettei hän ajatellut tarpeeksi. ** Ajattelin pysyä hänen vauhdissaan hänen, siis kenen ohi lipuvan veden kenkien, autojen, historian. Kirjoittamiseni keskeytyy hetkeksi: nainen vetää koiraa hihnasta näyttää puhuvan jotain koiralle               koiramaisia juttuja. Ihmiset näyttävät rakastavan koiriaan samoin kuin minä runoa jota vedän tai tuupin eteenpäin.             Puhun sille                       kuten puhutaan sattumanvaraiselle rakkaalle. ** Mitä randomit tekivät tuolla kiinnostuin heistä he liikkuivat heillä on äiti, isä heille on maksettu lapsilisää he varttuivat randomista ymmärrettäviksi vanhemmilleen. Vanhurskautta ajatella ymmärtävänsä randomeja hipaisin yhtä heistä: Hän alkoi laulaa minulle horjuin ohuiden nilkkojeni varassa. Laulu: Vuoret liimautuu pilviin (Hans Eränummi) ** Paljastan, ikävä äitiin jo nyt satunnainen, aleatorinen äidin syli, sadut keinun riimujen kitinä puisto, tyttömäinen nauru jännittäjä, Peugeot ja pelko puhui muttei päälle kehui muttei liikaa ei huutanut, ei ehkä yksin satunnainen ikävä äitiin. ** Lammen lumpeet nuo lohduttajat tiet ja taipaleet tiedätkö aina minne ajat otat aikaa aikavaras vaan lumpehilla kelluminen siinä sä oot paras.