Peurakytiksellä lämpökameroilla - METSÄSTYS - METSÄSTÄJILLE скачать в хорошем качестве

Peurakytiksellä lämpökameroilla - METSÄSTYS - METSÄSTÄJILLE

Peurakytiksellä Pulsar lämpökameroiden kanssa. Käytössä olleet lämpökamerat: Pulsar Merger LRF XP50 Pulsar Axion XQ35 Pro Lisätietoja lämpökameroista ja lämpötähtäimistä: www.pulsarsuomi.fi ‪@pulsarsuomi‬ Kanavaltani löydät käytännön vinkkejä ja testivideoita lämpökameroiden ja lämpötähtäinten hyödyntämisestä metsästyksessä. Miten lämpötähtäin säädetään kohdalleen? Kuinka lämpökameralla voi havaita eläimiä maastossa? Onko lämpökameran käyttö sallittua metsästyksessä? Esittelen eri lämpökameramalleja ja vertailemme niiden kuvanlaatua. Tarjolla on myös neuvoja laitteiden säätöihin – esimerkiksi kontrastin ja kirkkauden merkityksestä kuvanlaatuun. Milloin ja miten lämpötähtäintä saa laillisesti käyttää? Missä saa metsästää lämpötähtäimellä Entä lasertähtäin aseessa – saako sitä käyttää metsästyksessä? Lasertähtäimet ovat monille tuttuja elokuvista, mutta niitä käytetään myös tosielämässä niin armeijan kuin poliisin toiminnassa. Myös metsästäjät ja ratametsästäjät hyödyntävät niitä. Lasertähtäin luokitellaan keinovaloksi, jota saa käyttää esimerkiksi supikoiran metsästyksessä. Voiko supikoiran pyynnissä käyttää valoa? Lainsäädännön muutosten myötä supikoiran ja minkin metsästyksessä on sallittua käyttää tavallisesti metsästyksessä kiellettyjä apuvälineitä, kuten keinovaloa, elektronisia tähtäimiä ja äänentoistolaitteita. Lämpökameroita käytetään laajasti – eläinten ja ihmisten paikantamiseen, rakennusten lämpövuotojen tarkasteluun, pelastustyöhön savusukelluksissa, puolustusvoimien tarpeisiin sekä teollisuuden kunnossapitotarkastuksiin. Myös etsintä- ja pelastustoiminnassa, kuten Vapepan tehtävissä, lämpökameroista on hyötyä. Lämpökamera muodostaa kuvan mittaamalla kohteen pintalämpötilaa sen säteilemän infrapunan perusteella. Se näyttää lämpötilaerot visuaalisena kuvana, jonka avulla on mahdollista havaita kohteita myös pimeässä. Metsästyksessä saa käyttää vain katseluun tarkoitettuja lämpökameroita tai tähystimiä riistan paikantamiseen ja tunnistamiseen. Laki tekee selkeän eron katselulaitteiden ja aseeseen kiinnitettävien tähtäinten välillä, kuten lämpö ja yötähtäimien kohdalla. Vuoden 2024 toukokuussa voimaan tullut laki mahdollistaa keinovalon käytön villisian metsästyksessä. Tavoitteena on estää afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviäminen Suomeen, mikä voisi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä ja rajoituksia metsästykselle sekä metsästysmatkailulle. Hallituksen esityksen mukaisesti metsästyslain 33 §:ään tehtiin muutos, joka sallii elektronisia kuvansuurennus- tai kuvamuokkauslaitteita sisältävien tähtäinten käytön villisian yömetsästyksessä ASF:n torjumiseksi. Laki tuli voimaan keväällä 2024. (Lähde: Metsästäjä-lehti & Finlex – Hallituksen esitykset 2024/5) #lämpökamera #metsästys #peurajahti #lämpötähtäin