Kyyrö-Matin Ontrei ta pereh | Köykän Outin starinat скачать в хорошем качестве

Kyyrö-Matin Ontrei ta pereh | Köykän Outin starinat

Köykän Outin starinoja Vuokkiniemeššä vuotena 1968 ◈◈◈ Suomen kielen nauhoitearkisto, 07553_1a, 07554_1a, Kotimaisten kielten keskus  Kielimestarina 90-vuotias Outi Lipkina Haastatellut Pertti Virtaranta 11.–12.7.1968 Vuokkiniemen Lammaisjärvellä Pertti Virtaranta, Vienan kyliä kiertämässä: karjalaiskylien entistä elämää Venehjärvestä Kostamukseen, Kirjayhtymä 1978. Valokuvat Outin kuva alkukadrissa: Pertti Virtaranta, Kultarengas korvaan. Vienalaisia satuja ja legendoja. SKS, 1971. Kuva 1. Kyyrö-Matin Ontrei ta šuomelaini šotilaš Vuokkiniemeššä voinan aikah / Kyyrösen perehen kotiarhiiva Kuva 2. Ontrei ta Muarie Kyyröset Vuokkiniemeššä šovan aikana / Kyyrösen perehen kotiarhiiva Kuva 3. Kyyrö-Matin Ontrei / Kyyrösen perehen kotiarhiiva Kuva 4. Kyly lämpiey, Vuokkiniemi1940-luku / Vilho A. Uomala, SA-kuvat Kuva 5. Kyyrö-Matin Ontrein talo Vuokkiniemen Kyyröläššä / Pertti Virtaranta 1968, Kyyrösen perehen kotiarhiiva Kuva 6. Kyyrö-Matin Ontrein naini Mari Kyyrönen / Sampo-tietokanta, Karjalan Sivistysseura Kuva 7. Kuva Mari Kyyrösen Venyähän paššista / Kyyrösen perehen kotiarhiiva Kuva 8. Kuva Mari Kyyrösen Suomen oleskeluluvasta / Kyyrösen perehen kotiarhiiva Kuva 9. Mari Kyyrönen palkitah, Pertti Virtaranta hyvittelömäššä / Kyyrösen perehen kotiarhiiva ◈◈◈ Outi Lipkinä eli Köykän Outi eli Levasen Iivanan Outi (14. kevätkuuta 1878 – 14. šyyskuuta 1977) oli šyntyn ta ikäh elän Vuokkiniemen Lammaisjärvellä. Hänen muamo Našto, Hilatan ta Malanien tytär, oli Niskajärven rajakyläštä. Outin tuatto Ontrein Iivana oli Vuokkiniemeštä Levasen šukuo. Mieštä tiijettih šuurena šanamuasterina, hiän kačo šuatto starinua šanuo tai lukuo lukie. Juuri tuatoltah Outi oli kuullun ušiemman kertomah starinan ta muuta kallista perinnehtä. Outi oli miehellä Köykän Timolla eli Lipkinin Šimanan Timolla. Heitä venčäitih Vuokkiniemen kiriköššä kallehena Petrunpäivän pruasniekkana. Jälkimmäiset eläntävuuvvet Outi eli Tat’t’ana-tyttäreh keralla. Outin punukkoja ta heijän lapšie eläy Šuomen ta Venyähen Karjalan rajan molommin puolin. Kakši kešäistä päivyä peräkkäh Köykän Outie pakautellut Pertti Virtaranta mainiččou päiväkirjaššah: “Outi Lipkin tämän matkani kertojista paras.” Iče Outi šano: “Miul ei starinat lopu; yksi loppuu, toini tippuu.” Starinoiješša Outi vieläi kuto verkkuo, jotta ei aika tyhjäh mänis: “Käpy täššä käšköy laulamah, verkon šolmut šoittomah, kaloveh kalajamah”. ◈◈◈ Vuokkiniemi-seura tukee Vuokkiniemen alueen karjalan kielen ja kulttuuriperinnön säilymistä. Tätä tarkoitusta varten olemme laatineet tekstitettyjä videoita akateemikko Pertti Virtarannan Vuokkiniemessä vuonna 1968 nauhoittamista Outi Lipkinän (Köykän Outin) haastatteluista, joita on julkaistu kirjoissa ”Kultarengas korvaan” ja ”Vienan kyliä kiertämässä”, ja joita säilytetään Kotimaisten kielten keskuksen nauhoitearkistossa. Videoitten ideointi- ja toteuttamistyötä on tehty seuran hallituksesta muodostetussa työryhmässä, jota on ohjannut seuran puheenjohtaja Jyrki Mäkelä. Käsikirjoitukset tekstityksineen on valmistanut karjalan kielen asiantuntija Olga Karlova. Videot on toteuttanut tuottaja ja graafikko Jussi Sinkkonen. Videoprojekti on tehty yhteistyössä Itä- Suomen yliopiston karjalan kielen oppiaineen kanssa. Videoihin kootut valokuvat kuvastavat vanhaa Vienan Karjalan aluetta ja siihen kuuluvaa Vuokkiniemeä ajalta, jolloin haastateltu kielimestari Köykän Outi on elänyt. Tekstitykset on tehty vienankarjalan normitettua kirjoitustapaa noudattaen. Suhistunutta sibilanttia š ei kuitenkaan ole erikseen merkitty, esim. sie sanot (vrt. kirjakielen šie šanot).