Sirniön sepät скачать в хорошем качестве

Sirniön sepät

SIRNIÖN SEPPÄPERINTÖ – SUOSTA TERÄKSEKSI Sirniön kylä Posiolla on saavuttanut legendaarisen maineen "seppäkylänä". Kylän kulta-aika oli 1900-luvun alkupuoliskolla, jolloin siellä toimi samanaikaisesti yli 20 seppää. Kylä jakautui Yli-Sirniöön ja Ala-Sirniöön, joiden välillä vallitsi terve kilpailu laadusta. Raaka-aineena oli suorauta (Limoniitti) Sirniön sepät olivat omavaraisia ja nostivat raaka-aineensa suoraan ympäröivistä soista ja järvistä. Rauta tunnistettiin ruosteisesta väristä ja öljymäisestä kalvosta veden pinnalla. Malmi nostettiin lapiolla tai talvella avannoista pitkävartisilla haaveilla. Malmi poltettiin hytissä puuhiilen (sysien) kanssa, jolloin syntyi "luuppi". Seppä takoi luupista kuonan pois, kunnes jäljelle jäi puhdasta ja sitkeää rautaa. Valmistusmenetelmät ja mestarin taito Sirniön seppien osaaminen huipentui kykyyn muuttaa pehmeä rauta kestäväksi teräkseksi. Karkaisussa terä kuumennettiin kirsikanpunaiseksi (800°C) ja jäähdytettiin nopeasti vedessä tai öljyssä. Osakarkaisu oli sirniöläinen erikoisuus, jossa vain terän suu karkaistiin. Terän niska jätettiin pehmeäksi, mikä esti työkalua murtumasta iskuissa. Päästämisessä karkaisun jälkeen terää lämmitettiin varovasti uudelleen. Oljenkeltainen päästöväri takasi parhaan kovuuden puukkoihin ja viikatteisiin. (Ruskea/sininen, pehmeämpi, sopii jousiin tai työkaluihin, joiden pitää joustaa.) Sitten terä jäähdytettiin lopullisesti. Tunnetuimmat tuotteet ja laatu. Sirniön viikate: Kuuluisa keveydestään ja kirkkaasta soinnistaan. Piilukirves: Hirsitöihin soveltuva, täydellisesti tasapainotettu työkalu, joka ei rasittanut hirrenveistossa ranteita. Lyöntileimat: Jokaisella mestarilla oli oma leimansa, joka toimi takuutodistuksena tuotteen alkuperästä ja laadusta. Sopii tämän päivän "korkeakoulutettujen" vaan lähteä kokeilemaan perässä. Niin, että alotetaanpa siitä rautamalmin hakemisesta soilta ja järvenpohjista! Sitten pesemään, kuivaamaan, pelkistämään hytissä puuhiilien seassa, karkaisemaan oikeassa lämpötilassa, päästämään oikeassa lämpötilassa, kaikki ilman mittareita, ihan vaan katseella päästövärejä seuraten oikeat lämpötilat mitaten. Tämän jälkeenhän se onkin helppoa!? Hmmm...Takoo vaan oikeaan muotoonsa. Sitten sormi suuhun ja virkistyspäiville jakamaan kokemuksia. Tämä video on kunnianosoitus näille alansa näille mestareille muuallakin kuin vain Posion Sirniössä!