Finnish terms derived from East Baltic (Curonian language) скачать в хорошем качестве

Finnish terms derived from East Baltic (Curonian language)

"I therefore consider the most likely source of the Finnic loanwords to be an East Baltic dialect. It still remains probable that the source of the Finnic loan-words was not a direct ancestor of the extant Baltic language. It seems quite possible that there are no Finnic loans in Proto-East-Baltic at all, despite the relatively large number of loans in the opposite direction." (A History of East Baltic through Language Contact, Anthony Jakob, 2024) wiktionary o*g /wiki/Category:Finnish_terms_derived_from_Proto-Baltic aurinko haitta haljas hanka harjus haven helma hirmu huoli huttu härkä kaarna kailava kampi kappale karpalo karta karva karvas kelle kelvata kestää kiiliäinen kiire kirpeä kuhista kurpponen kutsua kuuro kylmä kypsä käki kärventää laakso laiha laukki leuka lietsoa louhia luhta luoma luuta morsian muli nuode pahla paimen palvoa perkele pouta purje raaja rainta ratas reikä reisi reki rihma ruoko salo seinä siipi suhta suka suova suunta synkeä talja tarha taula teeri tolma tuohi tuore uksi viikate virpa vuohi vuona äes ansa hammas hanhi harakka heinä herne hirvas ies jyvä järvi käärme laveri lehti meri metu mättää oinas parta ranta rauta rieska rouhia sisar sora tahdas tarvas tyhjä virsi zloty ääri ahdas aina aisa angervo ankerias apila haastaa hako halla halme harja harmaa heimo heisi helle herhiläinen hieho hihna hinta hirvi häikäistä härmä irto- juhta jutta jäärä kaikki kaima kaplas karsina karsta karve kauha kaula kausta kela keli kelta kerta ketara kiivas kinnas kirsi kirves korsi kouko kulo kupo kypärä lahti lahto lasta lausua lauta lava leino leppä lieve liika lohi lumme malka metsä mäkärä mäntä märkä napa nepaa niisi oas ohdake ohra olut orsi panu parjata pettää puuro rako rampa rastas reuna routa ruumen ryhmä räntä sakara saparo seipi seiväs seura siemen siikanen silta siula taaja takiainen talkoot tapa temmata terva toe torvi tuhat tuhma tuulas tuura tytär vaaja vaapsahainen vaha vakka vako valjaat varhain vehmaro vielä vihvilä villa virka vohla vuota väive "Kaikki kantasuomen balttilaislainat ovat ilmeisesti peräisin samasta kielestä, mutta se kieli ei ollut liettua eikä latvia, eikä mikään kummankaan kantamuoto, vaan jokin tuntematon balttilaiskieli." "Tuon tässä nyt esiin vain sellaisia balttilaislainoja, joista riittää jutun juurta suomalaisen ja liettualaisen tavatessa, vaikka kumpikaan ei olisi kielen tai kulttuurihistorian tutkija. Suomessa ja liettuassa edelleen (ainakin suunnilleen) samoja asioita merkitsevät sanaparit ankerias – ungurys, halla – šalna, hanhi – žąsis, heinä – šienas, herhiläinen – širšė, herne – žirnis, härmä – šarma, kannel – kanklės, kappale – gabalas, karve ’jäkälä’ – kerpė, kauha – kaušas, kaula – kaklas, kiiliäinen – gylys, kirves – kirvis, kulo – kūlė, lapio – lopeta, lohi – lašisa, luuta – šluota, paimen – piemuo, puuro – putra, rastas – strazdas, reisi – rietas, reki – rogės, reuna – briauna, routa – gruodas, seinä – siena, siemen – (mon.) sėmenys, silta – tiltas, sisar – sesuo, takiainen – dagys, talkoot – talka, tarha – daržas ’puutarha; kehä kuun ympärillä’, tuohi – tošis, tytär – duktė, vaha – vaškas, vako – vaga, vihvilä – viksva ’vihvilä t. sara’, villa – vilna, ahdas – ankštas, irras (irtain)– irtas ’avautunut, ratkennut’, keltainen – geltonas, laiha – liesas, tyhjä – tuščias, tuhat – tūkstantis, kavuta – kopti (kopia ’kapuaa’) parjata – barti (baria ’parjaa’) ja rouhia – kraušyti ’survoa, hienontaa’ (kraušia ’survoo’). Jotkin lainaselitykset ovat samasta merkityksestä huolimatta epävarmoja: esimerkiksi lintujen nimet harakka – šarka, käki (gegužė) ja teeri (tetervinas) voivat olla molemmissa kielissä onomatopoieettista, linnun ääntä jäljittelevää lähtöä." (Santeri Junttila 25.5.2022 Mitä yhteistä on liettuan ja suomen kielillä? Kielitiede, Liettua, Särö 43-44)