Rajantakaisia inkeriläiskyliä Kannaksen naapurissa скачать в хорошем качестве

Rajantakaisia inkeriläiskyliä Kannaksen naapurissa

Rajantakaisten suomalaiskylien videosarja saa nyt lyhyen jatko-osan Rajantakaisten suomensukuisten kylien historiikeista. Inkerinmaasta ja inkeriläisistä on paljon kertomuksia ja kukin niistä kertoo oman tarinansa. Tällä videolla, jonka lähdetiedostoina olen käyttänyt vanhoja 1920–1940 lukujen sanomalehtiartikkeleita, esittelen omalta osaltani inkeriläisten historiikkia. Videolla esittelen Karjalankannaksen itäpuolella sijainneita inkeriläiskyliä ja niiden asukkaita vanhojen valokuvien avulla. En paneudu esityksessäni Mauno Koiviston 1990-luvulla junailemaan inkeriläisten muuttolupaa Suomeen. Koivisto salli inkeriläisten Suomeen muuton ja oikeiden inkeriläisten kylkiäisinä tuli maahamme myös jonkin verran venäläisiä. Omaan kotikylääni muutti tuolloin myös inkeriläisperhe, joitten kanssa olimme hyviä ystäviä. Toki matkan varrella on tullut vastaani myös toisenlaisia "paluumuuttajia". Inkerinmaa sijaitsee Karjalankannaksen itäpuolella, levittäytyen Pietarin kautta Viron rajalle saakka. Tällä videolla keskityn pääasiassa Kannaksen Inkeriläisiin kyliin, koska näiden videoiden teossa on ollut tarkoituksena esitellä Rajantakaisia kyliä, joissa asui Suomalaisia, karjalaisia ja Suomea puhuvia sukulaiskansoja. Inkeriläisten lisäksi Inkerinmaalla asui muita suomensukuista väestöä ja venäläisiä. Pääosa 1900-luvun alussa Inkerinmaalla asuneista noin 150 000 asukkaasta oli luterilaisia Inkeriläisiä, itämerensuomalaisiin luettavia ortodoksisia inkerikkoja sekä pieni määrä vatjalaisia. Inkerinmaaksi luetaan Suomenlahden pohjukassa noin 15 000 km2 suuruinen maa-alue, jota suomalaiset tai suomensukuiset ovat vuosisatoja asuttaneet. Inkerinmaalla asui jo 800-luvulla pääasiasiassa itämerensuomalaisia ja myös jonkin verran kantasuomalaisia. Vielä 1700-luvun alussa pääosa Inkerinmaan asukkaista oli suomalaisia. Missä sitten on Inkerinmaa? Inkerinmaa rajoittui Pietarin länsipuolella Narvajokeen ja Viroon, idässä Laatokkaan ja Lavajokeen, pohjoisessa Karjalan kannaksen itäisiin kyliin Metsäpirttiin, Rautuun, Kivennapaan ja Terijokeen. Inkeriläiset- nimeä käytettiin jo 1100-luvulla. Inkerinmaa nimi taas löytyy ensimmäisen kerran 9. tammikuuta vuonna 1230 päivätyssä paavin latinankielisessä kirjeessä. Seuraavan kerran Inkerinmaa nimi esiintyi vatjalaisen viidenneksen verokirjassa vuonna 1500 ja sen jälkeen nimi löytyykin jo useissa virallisissa papereissa. Inkeriläisten asuinalueita Kannaksen itäpuolella olivat mm. Miikkulainen, Vuole, Koronsaari, Pieni ja Suuri Korkiamaa, Kirjasalo, Lempaala, Toksova, Valkeasaari sekä Valkeasaaren eteläpuolella sijainneet Aleksandrovka ja Retukylä. Näissä pohjois-Inkerin kylissä asui 1900-luvun alussa pääosin inkeriläisiä, karjalaisia sekä myös kantasuomalaisia. Tietolähteenä olen käyttänyt videossani mainittujen lisäksi wikipediaa. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla. #karjalankannas #Inkerinmaa #Inkeriläiset #Inkerikot #Vatjalaiset #Rajajoki #Terijoki #Siestarjoki #Valkeasaari #Kivennapa #Kuolemajärvi #Johannes #Mainila #Muolaa #Rautu #Lempaala #Metsäprtti #Kirjasalo #Miikkulainen #ilomantsi #