У нас вы можете посмотреть бесплатно Finnish for beginners. Finnish listening. Аудирование на финском. Missä avaimeni ovat? или скачать в максимальном доступном качестве, видео которое было загружено на ютуб. Для загрузки выберите вариант из формы ниже:
Если кнопки скачивания не
загрузились
НАЖМИТЕ ЗДЕСЬ или обновите страницу
Если возникают проблемы со скачиванием видео, пожалуйста напишите в поддержку по адресу внизу
страницы.
Спасибо за использование сервиса ClipSaver.ru
A story in Finnish for beginners. With English and Russian translations. Below is the full text of the story. Missä avaimeni ovat? En ole ajanut pyörällä kuukauteen. Tänään haluan ajaa pyörälläni kauppaan, mutta en löydä pyöräni avaimia. Missä ne ovat? En tiedä. Alan etsiä. Katson ensin pöydän päällä. Yleensä panen avaimeni pöydälle. Avaimia ei ole, mutta löydän vanhan kirjan. Olen halunnut lukea tämän monta kertaa, mutta olen ollut aina väsynyt. Laitan kirjan takaisin ja jatkan. Sitten katson sohvan alle. Siellä on pölyä ja yksi sukka. Minulla ei ole koiraa, mutta minulla on kissa. Ehkä kissa leikkii sukalla. Mutta missä toinen sukka on? Avaimia ei ole. Katson myös sängyn alle. Siellä on vain pölyä. Ajattelen, että minun täytyy siivota koti. Mutta avaimia ei ole. Missä avaimet oikein ovat? Avaan jääkaapin. Tiedän, että se on outoa, mutta joskus olen väsynyt ja laitan tavaroita väärään paikkaan. Jääkaapissa on maitoa, juustoa, mehua ja makkaraa. Ei avaimia. Sitten menen laatikon luo. Ajattelen, että avaimet voivat olla laatikon sisällä. Mutta siellä on vain vasara, ruuvimeisseli ja yksi lamppu. Ei avaimia. Tarkistan, mitä pyörälaukussa on. Siellä on vain pieni pumppu ja ruuvimeisseli. Ei avaimia. Jatkan etsimistä. Katson ikkunan edessä, ikkunan alla ja ikkunalaudalla. Ikkunalaudalla on kukka ja lasi. Kukka näyttää vähän vihaiselta, koska unohdin kastella sen. Mutta avaimia ei ole. Menen vaatekaapin luo. Avaimet eivät ole kaapin vieressä eikä kaapin takana. Siellä on vain minun käsineeni. Olen iloinen — olen etsinyt niitä kauan. Sitten menen käytävään. Siellä on monta pahvilaatikkoa. Katson laatikoiden välissä. Ei mitään. Katson laatikoiden edessä. Ei sielläkään. Alan väsyä. Istun lattialle ja mietin: "Missä avaimet ovat? Mitä minä teen?" Istun hiljaa hetken. Vedän syvään henkeä. Katson suoraan eteenpäin… ja yhtäkkiä näen ne. Avaimet! Ne roikkuvat koukussa edessäni. Aivan siinä, missä niiden pitää olla. Minä nauran. Muistan nyt, että laitoin koukun seinälle, jotta avaimet eivät katoaisi. Ja nyt ne olivat siinä koko ajan! Otan avaimet käteen ja sanon ääneen: "Tänään on hauska päivä. Ja vähän outo."