Auttaako Stephen Krashenin "comprehensible input" hypoteeesi ranskan opetuksessa ja opiskelussa? скачать в хорошем качестве

Auttaako Stephen Krashenin "comprehensible input" hypoteeesi ranskan opetuksessa ja opiskelussa?

Auttaako Stephen Krashenin "comprehensible input" hypoteeesi ranskan opetuksessa ja opiskelussa? Minun kanditutkielma: "Lapsen ensi- ja vieraan kielen kehitys – Oppimisen ja omaksumisen hypoteesit" https://www.utupub.fi/bitstream/handl... 1. Input-hypoteesi: Tämä on Krashenin tunnetuin hypoteesi, joka esittää, että kielenoppijat oppivat tehokkaimmin, kun he saavat syötettä (inputia), joka on hieman heidän nykyistä kielitaitoaan edistyneempää, mutta kuitenkin ymmärrettävää. Tämä taso, jota kutsutaan "i+1":ksi, tarkoittaa, että oppijan pitäisi kohdata kielen elementtejä, jotka ovat juuri sen verran haastavia, että ne edistävät oppimista, mutta eivät ole liian vaikeita ymmärrettäviksi. 2. Tunnesuodatin -hypoteesi (Affective Filter Hypothesis)**: Krashen ehdottaa, että tunteet ja motivaatiot vaikuttavat merkittävästi kielen oppimiseen. Jos oppija on motivoitunut ja rentoutunut, hänen "affektiivinen suodattimensa" on matala, eli hän on avoimempi kielen omaksumiselle. Sen sijaan korkea suodatin (esimerkiksi ahdistus tai matala motivaatio) voi estää oppimista. 3. Monitorointi-hypoteesi: Krashen väittää, että kielellinen tietoisuus ja tietoinen oppiminen (esimerkiksi kieliopin säännöistä opiskelu) toimii "monitorina" tai tarkistajana kielen tuottamisessa. Tämä tietoisuus voi auttaa itsekorjauksessa, mutta Krashen uskoo, että sitä ei tulisi käyttää liikaa spontaanissa kielen käytössä, sillä se voi estää sujuvuuden. 4. Luonnollinen järjestys -hypoteesi (Natural Order Hypothesis): Krashen esittää, että kielenoppijat omaksuvat kielioppirakenteet ennakoitavassa järjestyksessä, joka on itsenäinen oppijan äidinkielestä. Esimerkiksi oppijat oppivat ensin helpompia rakenteita, kuten "I am eating" (minä syön), ennen monimutkaisempia rakenteita, kuten "I had eaten" (olin syönyt). 5. omaksuminen-oppiminen -hypoteesi (Acquisition-Learning Hypothesis)**: Krashen tekee eron "hankkimisen" ja "oppimisen" välillä. Hankkiminen on tiedostamaton prosessi, jossa kielenoppija omaksuu kielen kielioppiin ja rakenteisiin liittyvät asiat altistumalla kielelle luonnollisessa ympäristössä. Oppiminen taas on tietoinen prosessi, jossa kielenoppija tutkii kieliopin sääntöjä ja kielirakenteita. Krashen uskoo, että hankkiminen on tehokkaampi tapa oppia kieltä kuin kieliopin opiskelu.