PSALMIEN KIRJA скачать в хорошем качестве

PSALMIEN KIRJA

Psalmit Olavi Peltola TEEMA Turvaa yksin Herraan ja ylistä häntä kaikessa. AVAINJAE Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan Ps 73:28. JOHDANTO Psalmit ovat VT:n rakastetuin ja varmaankin luetuin kirja. Monet kristityt eivät tulekaan lukeneeksi VT:sta muuta kuin psalmeja. Sen äärellä lukijat ovat löytäneet kautta aikojen oikeat sanat sydämensä iloille ja suruille ja myös luottamukselle Herraa kohtaan. Luther neuvoikin lukemaan Psalmeja polvillaan. Meille ei ole ratkaisevaa, milloin Psalmit ovat syntyneet ja kuka ne on kirjoittanut. Tärkeintä on, että Pyhä Henki näiden runojen säkeitten avulla synnyttää ja vahvistaa uskoamme Herraan, niin että voimme Daavidin tavoin Hengen innoittamana kutsua Jeesusta Herraksi (Matt 22:43). Psalmit antavat meille myös oikeaa sisältöä rukouksiimme ja kiitoksemme Herran edessä. Psalmien heprealaiset nimet luonnehtivat hyvin Psalmien tarkoitusta: Tefillot (Ps 72:20) = rukoukset ja Tehillim = ylistyslaulut. Itse sana psalmi on kreikkaa ja tarkoittaa kielisoittimella säestettyä laulua (Luuk 20:42; 24:44). Monien psalmien otsikko viittaa Israelin suurimpaan runoilijaan Daavidiin. Otsikot voidaan lukea myös niin, että ko. psalmi on omistettu Daavidille. Varmaan Daavid on ollut monien psalmien tekijä. Useiden psalmien yhteydessä on mainittu Daavidin elämän eri tilanteitakin. Psalmeissa kuvastuvat Jumalan kansan vaiheet läpi aikojen. Välillä olemme Abrahamin seurassa. Sitten taas Egyptistä lähdön tapahtumat opettavat meille luottamusta Jumalaan. Otsikoissa kerrataan Daavidin elämänvaiheita. Leimaa antavana piirteenä on jatkuva kamppailu. Aina on ollut vastustusta. Jumalan kansan vaellus ei ole ollut koskaan helppoa. Psalmeja ei ole Raamatussa ryhmitelty aiheen mukaan. Siksi vierekkäiset psalmit voivat sisältää hyvinkin erilaisia elämäntuntoja. Kukin psalmi on oma kokonaisuutensa ja on sellaisena luettava ja elettävä. Tärkeintä on oppia tuntemaan psalmeja niin hyvin, että löytäisimme niistä valoa elämämme eri tilanteisiin. Joitakin aiheen mukaisia luetteloja on olemassa. Jo vanhan kirkon ajoilta tunnettiin seitsemän katumuspsalmia: Ps 6; 32; 38; 51; 102; 130; 143. On myös messiaanisia eli Messiaasta kertovia psalmeja: Ps 2; 8; 16; 22; 24;, 40; 47;, 69; 72; 89; 96; 110; 145. Luther jakoi psalmit profeetallisiin, opetus-, lohdutus-, rukous- ja kiitospsalmeihin. Raamatussamme oleva jako viiteen kirjaan on peräisin VT:n kreikkalaisesta käännöksestä Septuagintasta. Lukuohjelmassa ehdotamme kustakin viidestä kirjasta luettavaksi vain joitakin psalmeja. Lue ne mietiskellen ja etsi kustakin ainakin yksi sinua puhutteleva jae. "Syö sinä yksinkertaisesti leipää, sellaisena kuin se on edessäsi, äläkä siitä huoli, jos siellä täällä tapaat myllystä tarttuneen hiekkajyväsen" (Bengel).