У нас вы можете посмотреть бесплатно Rajantakaiset kylämme, Kuusamo или скачать в максимальном доступном качестве, видео которое было загружено на ютуб. Для загрузки выберите вариант из формы ниже:
Если кнопки скачивания не
загрузились
НАЖМИТЕ ЗДЕСЬ или обновите страницу
Если возникают проблемы со скачиванием видео, пожалуйста напишите в поддержку по адресу внизу
страницы.
Спасибо за использование сервиса ClipSaver.ru
On aika jatkaa Rajantakaiset kylämme videosarja loppuun. Tällä videolla tutustumme Kuusamon Neuvostoliitolle pakkoluovutettuihin kyliin vanhojen valokuvien kautta. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla. Seuraavina ovat sitten viimeiset rajan taakse osittain tai kokonaan jääneet Lapin kunnat Salla ja Petsamo. Kuusamon luovutetun alueen kyliä, jotka jäivät nykyisen rajan taakse, olivat pääosin Paanajärvellä ja Tavajärven alueella sijainneet Enojärvi, Kenttijärvi, Paanajärvi, Pukari, Tavajärvi ja Vatajärvi. Näistä kylistä siirrettiin noin 2 100 asukasta uuden pakkorajan länsipuolelle talvisodan alla ja sen aikana. Paanajärven vanhoja valokuvia katsellessa tulee mieleen kymmenet vaelluskerrat Kuusamon Karhunkierroksen maisemissa Oulankajoen ja Kitkajoen varsilla. Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen ennen rajaa ja vedet virtaavat rajan takaiseen Paanajärveen. Kuusamon maisemat ovat karuja ja kauniita, samanlaisia kuin Itä-Lapin tuntureilla. Myös Paanajärvi oli kaunista ja karua vaellus- ja retkeilymaastoa ennen kuin Neuvostoliitto ja Stalin päättivät ottaa sen pakolla Suomelta. ps. Paanajärvi on ollut aina osa Suomea, se ei koskaan ollut varsinaisesti aiemmin venäläisten omistuksessa, vaikka siellä on asunut venäjälle Suomen itsenäistymisen jälkeen muuttaneita. Näillä nykyisen rajan taakse jääneillä Kuusamon selkosilla vieraili aikanaan suomalaisista taitelijoista tunnetuin, taidemaalari Akseli Gallen-Kallela. Paanajärvellä syntyneistä teoksista mainitsen Paanajärven paimenpoika, Palokärki ja Mäntykoski, ne Akseli teki kesän 1892 Paanajärvelle suuntautuneen matkan aikana ja sen jälkeen. Maisemakuvaaja I.K. Inha kuvasi kesällä 1892 Paanajärven kauniita maisemia, ne ovat todella hyvälaatuisia kuvia 1800-luvulla otetuiksi kuviksi. Myöhemmin 1900-luvun alkupuoliskolla Samuli Paulaharju ja Sirelius ottivat kuvia Paanajärvestä ja Kuusamon eri kylistä. Ennen talvisotaa Aarne ja Nancy Pietinen sekä Uuno Peltoniemi kiersivät Kuusamon ja Paanajärven kyliä 1930-luvulla ja myös heidän ottamat valokuvansa ovat hyviä. Näitä edesmenneiden valokuvaajien valokuvia saamme ihailla tässä videossa. Valitettavasti valokuvien määrä on rajallinen, sillä kaikki museot esim. Lapin alueella eivät anna julkaista kuviaan. Kuvista suurin osa on Paanajärven alueelta, luvallisia kuvia en löytänyt kuin muutamia Vatajärveltä, Tavajärveltä, Enojärveltä ja Kenttijärveltä. Videossa yhtenä tietolähteenä on ollut aiemmin mainittujen lisäksi wikipedian sivustoja. Videossa käyttämäni mustavalkoiset vanhat valokuvat olen muuttanut kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi. Vaelsimme muutama vuosi sitten Kuntivaaran reittiä ylös korkeuksiin. Vaaran päältä avautui mahtavat näkymät rajan takaiseen maailmaan. Kauniin kesäpäivän ansiosta näimme kaukana siintävät Nuorusen tunturit, Ukontunturin, Kivakkatunturin, Vatajärven ja Tavajärven laajat selät. Näistä em. järvistä jäi mieleen kuva monisaarisista vanhoista Suomen järvistä. #Kuusamo #Salla #Paanajärvi #Tavajärvi #Vatajärvi #Nuorunen #Mäntytunturi #Oulankajoki #Kitkajoki #PohjoisPohjanmaa #Kainuu #lappi #ilomantsi #retkeily #vaellus #Maisemakuvaus #