NUIJAMIESTEN MUISTOMERKKI скачать в хорошем качестве

NUIJAMIESTEN MUISTOMERKKI

Nuijamiesten muistomerkki vedettiin miesvoimin Kurikasta Koskenkorvalle. Koskenkorvan Kapalankankaalla taisteltiin yli 400 vuotta sitten verinen taistelu, joka päätti Nuijasodan. Sodassa taistelivat suomalaiset talonpojat Klaus Flemingin johtamia huoveja vastaan. Talonpojat olivat kyllästyneitä niin sanottuun linnaleiriin, joka tarkoitti sitä, että sotilaita hevosineen oli sijoitettuna talonpoikaistaloihin asumaan rauhankin aikana. Kapalankankaalla kaatui 2500 talonpoikaa ja Nuijasota päättyi talonpoikien tappioon. Linnaleiri kuitenkin loppui ja vihattu Klaus Flemingkin kuoli pian taistelun jälkeen. Pohjalaiset olisivat halunneet pystyttää nuijamiehille patsaan jo 1800-luvulla. Tuolloin elettiin kuitenkin Venäjän vallan aikaa ja venäläisten mielestä kapinalliset riitapukarit eivät ansainneet muistomerkkiä. Vasta Suomen itsenäistyttyä muistomerkkihankkeesta tuli totta. Isänmaallisen innostuksen vallassa 1920-luvulla ryhdyttiin puuhaamaan muistomerkkiä nuijamiehille. Kurikan Käräjävuorelta löydettiin valtava kallionlohkare, joka vedettiin isossa reessä miesvoimin talven aikana Kurikasta Koskenkorvalle. Kuvanveistäjä Matti Visanti veisti kivipaaden paikallaan valmiiksi. Työ oli niin suuri, että se viivästyi vuodella ja paljastustilaisuus pidettiin vuonna 1925. Paljastustilaisuus oli suuri juhla, jossa oli paikalla muun muassa presidentti Relander sekä ministereitä ja muita herroja. Patsaan luovutti isokyröläinen Edward Björkenheim ja maakunnan puolesta sen otti vastaan kurikkalainen Juho Koivisto.