Miten häpeä näkyy työelämässä? – Emilia Kujala скачать в хорошем качестве

Miten häpeä näkyy työelämässä? – Emilia Kujala

Mikä on häpeän tehtävä organisaatioissa? Jokainen tuntee joskus häpeää, mutta voiko häpeää kokea liikaa, ja miten häpeän kanssa tulisi toimia? Entä miten työyhteisö voi vaikuttaa häpeän kokemukseen? Tytti Kokon keskustelukumppanina on Tunteella – häpeä -kirjan kirjoittaja, psykoterapeutti, tietokirjailija ja kouluttaja Emilia Kujala. Aikaleimat: 3:07 jamaikalainen dancehall-musiikki ja kulttuuristen erojen aiheuttama häpeä 4:42 häpeään liittyy häpeää: se paitsi tuntuu fyysisesti ikävältä ja sosiaalisesti halvaannuttavalta, häpeä myös itsessään hävettää 5:02 dancehall-tanssi kehollisena keinona häpeän tunteen työstämiseen ja häpeälle altistumiseen 6:03 häpeän kanssa kasvotusten oleminen on kuin avantouinti: hetkellisesti tuntuu ikävältä mutta jälkeenpäin on voittajafiilis 7:41 mikään tunne ei itsessään ole myönteinen tai kielteinen – oleellista on miettiä, mikä on tunteen funktio 8:46 häpeä voi joko edistää tai haitata sopeutumistamme ympäristöön ja muihin ihmisiin 11:38 häpeän taustalla on tarve tulla nähdyksi ja pelko tulla nähdyksi vääränlaisena – työyhteisössä perusasioihin kuuluu vuorovaikutus, joka viestii, että ihmiset tulevat nähdyksi ja ovat arvokkaita omina itsenään, titteleistä huolimatta 12:21 tänä päivänä toivottujen ominaisuuksien, kuten itseohjautuvuuden ja pärjäävyyden, taustalla voi olla haavoittuvuutta ja pelkoa siitä, että paljastuu toisille epäpätevänä 14:26 häpeä voi johtaa työelämässä ylisuoriutumiseen tai alisuoriutumiseen 16:06 työkulttuurissa, jossa on tärkeää antaa vaikutelma itsestä osaavana ja pärjäävänä tai on voimakas hierarkia, on vahvoja lähtökohtia häpeän syntymiselle 17:12 ihmisillä on neljä eri keinoa reagoida häpeään ja nämä on usein helpompi tunnistaa kuin itse häpeä: piiloutuminen toisilta tai itseltä, sekä hyökkääminen toisia tai itseä kohtaan 22:13 asioiden ottaminen puheeksi niin, että pyritään välttämään häpeän tunne vastaanottajassa – häpeän tunteeseen liittyy vahvasti paljastumisen pelko 26:43 häpeän ja syyllisyyden ero: syyllisyys ohjaa ihmistä korjaamaan virheen ja pyytämään anteeksi tekoaan, häpeä ohjaa pyytämään anteeksi olemassaoloaan, peittelemään virheitä tai syyttämään toisia 30:36 työelämässä ihmisen kokema liiallinen häpeä voi johtaa siihen, että hän ei uskalla tukeutua toisiin, uupuu tai pelkää epäonnistumista 33:03 idean torjuminen ei tarkoita ihmisen torjumista – tärkeää on miettiä, kuinka kommunikoimme 34:42 myötähäpeä syntyy, kun samaistumme toiseen ja haluamme säilyttää toisen kasvot 38:53 häpeän tunteen tunnistamista itsessä voi harjoitella mielikuvien ja kehon tuntemusten tarkkailun kautta 43:13 kuinka toimia tilanteessa jossa häpeä herää: myötätunto itseä kohtaan sekä ylpeys itsestä ovat häpeän vastalääkkeitä 46:53 päinvastoin toimiminen kehollisesti kuin mitä häpeän tunne kehottaa 47:23 häpeälle tyypillinen piiloutuminen synnyttää sosiaalisessa tilanteessa kokemuksen, että emme ole samaa laumaa 49:08 aitous on vuorovaikutuksessa tärkeää ja synnyttää kokemuksen, että toiseen voi luottaa 51:06 organisaation arvot sekä “trendisanat" kuten myötätunto ja armollisuus ovat tyhjiä sanoja, jos ne eivät ole aidosti läsnä työyhteisön vuorovaikutuksessa: oleellista on tutkia, millaisia käytäntöjä työyhteisössä on arjen tasolla 54:32 työelämän vallankumous: “Tee parhaasi, se riittää” -neuvon sijaan kannustetaan ihmisiä pohtimaan, mikä on tänään oma paras suhteessa omiin voimavaroihin ____________________________________________ Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa: Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia Linkedin: www.linkedin.com/company/594337 Instagram: @filosofian_akatemia Twitter: @filosofianakate